Hyvinvoivat lapset oppivat parhaiten
Näin Huomaa hyvä! toimii
Huomaa hyvä! on positiivisen pedagogiikan tutkimukseen perustuva menetelmä, joka antaa opettajille innostavat työkalut tunne-ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen, oppilaiden yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen koko kouluyhteisössä.
Menetelmän perusteet
Huomaa hyvä! perustuu siihen, että huomaat, sanoitat ja dokumentoit onnistumisia ja vahvuuksia.
Vahvuusmieli
Se kasvaa, mihin kiinnitämme huomiomme. Vahvuusmieli tarkoittaa aktiivista ja tietoista hyvän havaitsemista ja keskittymistä toimivuuteen ja onnistumisiin jokaisessa lapsessa sekä työyhteisössä.
Vahvuuskieli
Vahvuuskieli tarkoittaa pedagogista toimintaa, jossa annetaan positiivista palautetta ja kiitetään vahvuuden näkymisestä.
Palautteen myötä lapsi tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja siitä, miten niitä on hyödynnetty onnistumisten tukena.
Vahvuus-dokumentointi
Vahvuusdokumentoinnin fokuksessa ovat yksittäisen lapsen ja ryhmän vahvuudet, niillä edistyminen ja kehittyminen. Valokuvien ja kirjattujen havaintojen avulla rakennetaan onnistumisten tarinaa niin yksilölle kuin ryhmälle.
Menetelmä käytännössä
Näin vahvuusmieli, -kieli ja -dokumentointi tulee osaksi koulusi kulttuuria.
Sinä olet tulenkantaja
Toimintakulttuuri rakentuu arvoista, asenteista, sanoista ja teoista. Koulun arjessa kulttuuri toteutuu siinä, miten kohtaamme lapset, toinen toisemme ja perheet. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on sanojen, tekojen ja rakenteiden tarkastelu. Jokainen meistä vahvistaa, luo ja muuttaa kulttuuria puheellaan ja teoillaan. Positiivisen koulukulttuurin rakentamisen keskiössä on opettajien hyvinvointi - vahvuusperustainen lähestymistapa rakentaa myönteistä kierrettä koko kouluyhteisöön.
Huomaa oppilaiden vahvuudet
Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on sekä ennaltaehkäistä, että mahdollistaa - ja tehdä jokainen oppilas enemmän tietoiseksi omista kyvyistään. Koulun tehtävä on auttaa lapsia ja nuoria tavoittamaan heidän oma potentiaalinsa sekä kirkastamaan jokaisen vahvuudet. Kannustava palaute, omien luonteenvahvuuksien löytäminen sekä sinikkään työnteon ja siitä nauttimisen oppiminen avaavat myönteisiä kehityspolkuja pitkälle tulevaisuuteen.
Keskiössä on hyvän huomaaminen ja vahvuuksiin keskittyminen jokaisessa lapsessa ja nuoressa. Tunne-ja sosiaalisia taitoja harjoittelemalla vahvistetaan ryhmän hyvinvointia, edistetään työrauhaa ja harjoitellaan elämässä tarvittavia taitoja, kuten ystävällisyyttä, sinnikkyyttä ja itsesäätelyä. Näin lisäämme maailmaan hyvää opettamalla taitoja, jotka palvelevat niin yksilöä, yhteisöä kuin koko yhteiskuntaa.
