Helsingin kaupunki investoi positiiviseen pedagogiikkaan
Kuva: Jenni Tirronen
Vahvuuksiin perustuva pedagogiikka Helsingissä
Helsingin ruotsinkielinen varhaiskasvatus on päättänyt keskittyä tänä vuonna positiiviseen pedagogiikkaan ja erityisesti vahvuuksiin perustuvaan pedagogiikkaan valituissa ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Haastattelimme Helsingin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen johtajaa Jenni Tirrosta. Haastattelu tehtiin sähköpostitse.
Henkilöstöpula varhaiskasvatuksessa on ongelma koko maassa, myös Helsingissä. Jenni Tirronen uskoo, että positiiviseen pedagogiikkaan keskittyminen on tärkeä vastapaino alan haasteille. Tirronen korostaa, että aloite ei tarkoita sitä, että kaupunki vähättelee olemassa olevia haasteita. Kaupunki jatkaa työtä henkilöstön saatavuuden ja työolojen parantamiseksi. Tirronen painottaa, että positiivisen pedagogiikan ei pitäisi olla henkilöstön ylimääräinen tehtävä, vaan lähestymistapa, jonka pitäisi läpäistä koko pedagoginen toiminta.
Vahvuuspedagogiikka tarkoittaa keskittymistä yksilön vahvuuksiin, siihen mitä olet, ei siihen mitä osaat. Se on osa positiivista pedagogiikkaa, mutta siinä keskitytään enemmän luonteenvahvuuksiin.
Mikä oli haaste, jonka halusit ratkaista?
Oikeastaan ei ollut mitään haastetta, joka olisi pitänyt ratkaista, mutta halusin keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Lapseen. Mielestäni on tärkeää keskittyä siihen perustehtävään, joka meillä on varhaiskasvatuksessa ja hoidossa. Keskinäinen, avoin ja kunnioittava kohtelu on tärkeää, kun varhaiskasvatustoiminnan tavoitteet asetetaan yksittäisen lapsen pohjalta. Lapsella on oikeus ilmaista itseään, ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä tulla ymmärretyksi oman viestintä- ja ilmaisukykynsä perusteella. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen, huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen.
Mitä toivot saavuttavasi?
Olemme valinneet positiivisen pedagogiikan yhdeksi kehittämisalueeksemme. Toivon, että henkilökunta keskittyy lasten vahvuuksien tunnistamiseen ja lapsen tai ryhmän hyvien puolien tunnustamiseen. On tärkeää, että me kaikki tunnustamme myönteisten tunteiden, palautteen ja huomion merkityksen lapsen kasvulle ja oppimiselle. Samalla on tärkeää, että henkilökunta tunnistaa myös toistensa vahvuudet. Uskon, että positiiviseen pedagogiikkaan keskittyminen voi lisätä myös henkilökunnan hyvinvointia.
Miksi "Huomaa hyvä!" -palvelu oli oli erityisen kiinnostava sinulle?
Huomaa hyvä! oli tuttu pedagoginen lähestymistapa, joka tarjoaa käytännön työkaluja henkilökunnalle, lapsille ja perheille. Tärkeää oli myös se, että menetelmä perustuu positiivisen pedagogiikan tutkimukseen. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että meille annettiin mahdollisuus kehittää koulutuskokonaisuus, joka perustui tarpeisiimme.
Miten tämä palvelu on otettu vastaan? Olettehan vasta aloittamassa?
Aloitimme päiväkodinjohtajien ja varajohtajien kouluttamisen menetelmään kevätlukukaudella 2023. Varajohtajille on annettu tehtäväksi toimia "Huomaa hyvä!" -palvelun lähettiläinä, mikä tarkoittaa, että he tukevat henkilökuntaa positiivisen pedagogiikan toteuttamisessa käytännössä. Johtajat valitsivat yhdessä yhteiset arvot, joihin kaikkien päiväkotien tulisi erityisesti keskittyä, ja nämä olivat turvallisuus, empatia ja ilo. Lisäksi valitsimme viisi pilottipäiväkotia, joissa koko henkilökunta saa koulutusta positiivisesta pedagogiikasta. Tämä aloite on otettu erittäin hyvin vastaan, ja olen siitä hyvin iloinen.
Mitkä ovat seuraavat vaiheet?
Järjestämme koulutustilaisuuksia kaikille päiväkotiemme johtajille ja varajohtajille useita kertoja vuoden aikana. Lisäksi kokeilukeskuksemme saavat tukea koko henkilökunnalle.
Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja tunnistavat nopeasti, kun joku käyttää voimaa. On tärkeää, että me kaikki ymmärrämme, miten tärkeitä myönteiset tunteet, palaute ja huomio ovat lasten kasvulle ja oppimiselle. Kukaan ei hyödy siitä, että korostetaan vain asioita, jotka eivät toimi. Lapset oppivat paremmin ja helpommin, jos korostamme heidän vahvuuksiaan. Kun keskitymme heidän vahvuuksiinsa, heidän on myös helpompi reagoida tilanteisiin, jotka tuntuvat haastavilta.
Onko sinulla viestejä kollegoillesi ympäri Suomea ja Ruotsia?
Nostakaa esiin varhaiskasvatuksen hyviä asioita. Positiivinen pedagogiikka on lähestymistapa, jonka tulisi olla osa jokapäiväistä pedagogista toimintaa. Meidän aikuisten on tietoisesti nähtävä hyvää, sillä negatiivinen ja se, mikä ei toimi, vie usein paljon tilaa. Mutta kun työskentelemme tämän menetelmän avulla, pysähdymme ja visualisoimme positiivisen. Niin että jokaisella lapsella ja jokaisella henkilökunnan jäsenellä on mahdollisuus kukoistaa ja kasvaa.
Kiitos Jenni Tirronen!
