Jokaisella oppilaalla on vahvuuksia!

Jokaisessa lapsessa ja nuoressa on paljon pysäyttävän kaunista, vahvaa ja hyvää. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus saada tunnustusta ja osaamisen kokemuksia omien vahvuuksiensa hyödyntämisestä. Positiivinen kasvatus tarkoittaa ennen kaikkea aktiivista hyvän havaitsemista ja keskittymistä toimivuuteen ja onnistumisiin jokaisessa oppilaassa. Ihmismieli on taipuvainen tarttumaan negatiivisiin seikkoihin ja korjaamisen kohteisiin moninkertaisesti myönteisiä asioita herkemmin. Siksi hyvään on kiinnitettävä aktiivisesti tietoista huomiota. Epäkohtia on korjattava ja ongelmissa on autettava, mutta kaikki ansaitsevat tulla nähdyiksi parhauksiensa, eivät heikkouksiensa kautta. Varsinkin ne oppilaat, joilla on paljon haasteita koulunkäynnissään, tarvitsevat kokemuksia onnistumisista, eivät jatkuvaa muistuttelua puutteistaan. 

Olet varmasti itse saanut kokea, miten onnistumiset nostavat itsearvostusta! Vahvuuksiin keskittyminen tuo jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden toteuttaa omaa parasta potentiaaliaan. Vahvuuskeskeisyys on enemmän kuin paikkojen antamista. Se tarkoittaa  "autetaan jokaista onnistumaan". Optimistista suhtautumista omiin kykyihin ja vahvuuksiin voi oppia. Tämä edellyttää positiivista, kannustavaa sosiaalista ympäristöä. Ihmisillä kun on taipumus tulla sellaisiksi, joiksi heitä rohkaistaan. Onnistumisen kokemukset selkäreppua keventämässä ja usko omiin mahdollisuuksiin motivoivat jatkamaan. Yksilön myönteinen suhtautuminen itseensä heijastuu myönteisesti takaisin ympäristöön. Me Huomaa hyvä! -tiimissä haluamme auttaa sinua onnistumaan työssäsi. 

Miten tämä tapahtuu?

Koulu on lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen kannalta keskeinen kasvuympäristö. Koulussa karttuneet positiiviset kokemukset muokkaavat voimakkaasti oppilaan uskoa omiin kykyihin ja oman toiminnan mahdollisuuksiin. Kun oppilaat saavat onnistuneesta toiminnastaan positiivista palautetta, he kokevat myös todennäköisimmin saavutuksistaan ylpeyden tunteita ja iloa. Sama pätee kouluyhteisön aikuisiin. Ihan jokaiselle on hyväksi tuntea iloa omasta toiminnasta ja saada myönteistä huomiota.

Muista ainakin tämä:

Jokaisella oppilaalla on vahvuuksia. Vahvuuslähtöisyydessä oleellista on, että oppilaat saavat monenlaisia tilaisuuksia erilaisten vahvuuksien näkymiseen, hyödyntämiseen ja omasta potentiaalista oppimiseen eri ympäristöissä.  Oppilas ei ole toiminnan kohteena, vaan vahvuuslähtöisessä pedagogiikassa tuetaan hänen osallisuuttaan, jolloin hän voi omalla tavallaan tuoda vahvuutensa ympäristöön. Omien vahvuuksien tunnistamisen, käyttämisen, niiden systemaattisen arvioinnin ja saadun palautteen avulla oppilas saa konkreettisen dokumentin osaamisvarannostaan - esimerkiksi Huomaa hyvä! -vahvuusportfolion. 

Omien vahvuuksien tunnistamiseen tarvitaan positiivista palautetta ja ääneen sanoittamista aikuisilta, mikä on monelle lapselle ja nuorelle kaikki kaikessa. Vahvuuksien huomioiminen ja niistä palautteen saaminen opettajilta rohkaisee ja tuottaa myönteisiä tunteita, jotka toimivat voimavaroina ja resursseina opiskelun aikana. Vaikeina aikoina on entistäkin tärkeämpää vaalia ainutlaatuista kykyämme saada toinen toisistamme parhaita puolia esille. Tämä luo hyvinvointia, jonka välitön hyöty ei ole mitattavissa. 


Huomioi oppilaiden vahvuuksia

  1. Auta oppilaita tutkimaan ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Harjoitelkaa omien vahvuuksien tietoista ja tavoitteellista hyödyntämistä.

  2. Käytä vahvuussanoja, kun annat palautetta, tsemppaat oppilaita toimintaan tai kuvaat omaa toimintaasi.  ”Kiitos, kun autoit Jania tänään välitunnilla. Se, mitä teit, oli mielestäni rohkeaa ja osoitus siitä, että sinä välität toisista.” Kiinnitä huomiota edistymiseen, yrittämiseen, välillä jopa vain aloittamiseen. Palaute on näkyväksi tekemistä. 

  3. Tee itsellesi vahvuussanoista muistilista, jonka avulla pyrit tietoisesti näkemään tiettyjä vahvuuksia. “Nyt havaitsin sinnikkyyttä, nyt myötätuntoa ja nyt luovuutta.” Käytä muistilistaa opetuksen tukena.

    Pohdi vaikuttavuutta: 

  • Mitkä ovat sinut yleisimmät vahvuussanasi? 

  • Missä tilanteissa sinun on helpoin huomata oppilaiden vahvuuksien käyttöä? 

  • Mistä voit huomata vahvuuskielen vaikutuksen oppilaissa? 

    4. Keskustele luokassasi hyvien hetkien tärkeydestä. Kutsu oppilaita osallistumaan keskusteluun: milloin onnistuit, milloin jaksoit olla sinnikäs, entä miksi juuri tämä hetki oli tärkeä sinulle?

    Lämmöllä,

    Kaisa

Edellinen
Edellinen

Kaisan vinkit vanhemmille

Seuraava
Seuraava

Järnefeltin koulussa huomataan hyvää